Perinnöllinen harmaakaihi (HC) ja L-2-HGA -sairaus
- läpimurto DNA-tutkimuksessa
Pauliina Hermunen

Perinnöllinen harmaakaihin (HC) ja L-2-HGA-sairauden kantajat selvitettävissä nyt DNA-testein

Englantilainen the Animal Health Trust (AHT) on usean vuoden intensiivisen tutkimustyön jälkeen vihdoin löytänyt ne geenimutaatiot, jotka aiheuttavat staffeille perinnöllistä kaihia (HC) ja L-2-HGA-sairautta sekä on kehittänyt DNA-testit näiden sairauksien selvittämiseksi. Tämä on todella merkittävä saavutus, koska nyt voimme saada selville myös näiden sairauksien kantajat.

L-2-HGA (L-2-hydroxyglutaric aciduria)

Staffordshirenbullterriereillä esiintyvä L-2-HGA (L-2-hydroxyglutaric aciduria) on aineenvaihdunnallinen hermostosairaus, jossa virtsassa, plasmassa ja aivoselkäydinnesteessä esiintyy kohonneita pitoisuuksia L-2-hydroxyglutaraattihapossa. L-2-hydroksiglutaraattihappo metaboloituu normaalisti α-ketoglutaraatiksi, mutta sairailla koirilla näin ei tapahdu, joten ainetta kertyy elimistöön tuhoisin seurauksin.

L-2-HGA (L-2-hydroxyglutaric aciduria) sairaus vaikuttaa keskushermostojärjestelmään, ensisijaisesti aivoissa, oireiden ilmaantuessa yleensä ensimmäisen kerran noin 6 -12 kuukauden iässä. Oireina esiintyy ”tutisevaa” liikuntaa, väristyksiä, epileptisen kohtauksen kaltaista jäykistymistä, liikunnan tai jännityksen aiheuttamaa lihasten jäykkyyttä ja muuttunutta käytöstä. Lievissä tapauksissa oireita on käytännössä ilmennyt aluksi ainoastaan stressitilanteissa, jolloin sairaus on ilmennyt liikkeiden jäykkyytenä – peräpään jäykistymisenä – ja lihasten tutinana.  

Suomessa syntyi vuonna 1989 staffipentue, jossa ainakin yhdellä pennulla oli varmasti tämän sairauden oireet. Staffi-lehdessä 3/1990 (s. 30) Lukijoilta –palstalla eräs staffinomistaja kysyykin neuvoja vastaavanlaisten oireiden syystä ja hoidosta.  Oireiden syytä yritettiin tuolloin tuloksetta selvittää. Myöhemmin 1990-luvulla syntyi ainakin joitakin näihin oireisiin sopivia staffeja, joista muutamia nähtiin myös näyttelykehissä. Sairaudesta on puhuttu harrastajien keskuudessa ”tutinatautina”, mikä nimitys on varsin kuvaava. Suomessa ainakin yksi staffi on rotujärjestön saamien tietojen mukaan jouduttu lopettamaan tämän sairauden seuraksena. 

HC 

Perinnöllisessä harmaakaihissa (HC) linssin läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan. Kaikki havaitut kaihimuodostelmat eivät ole perinnöllistä harmaakaihia, sillä niitä voi muodostua myös tulehduksen, vamman tai aineenvaihdunnallisten syiden (esim. diabetes) yhteydessä ja sekundäärisesti toisen sairauden seurauksena. Perinnöllinen harmaakaihi (HC) on aina bilateraalinen ja symmetrinen molemmissa silmissä laajeten täydelliseksi ja aiheuttaen sokeuden.

Miten nämä sairaudet periytyvät?

Sekä HC että L-2-HGA periytyvät resessiivisesti eli väistyvästi. Tämä tarkoittaa sitä sairaus ilmenee ainoastaan tapauksessa, jossa alleeli (geeni) on homotsygoottinen eli kaksinkertainen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ilmiasultaan terve eli täysin oireeton koira – esimerkiksi koira, jonka on virallisissa silmätutkimuksissa todettu terveeksi - saattaakin olla sairauden kantaja ja periyttää sairautta jälkeläisilleen. Resessiivisesti periytyvä sairaus periytyy seuraavasti:

aa= terve staffi (clear)
ab= sairauden kantaja, mutta ilmiasultaan terve (carrier)
bb= sairas staffi (affected)

Jos kaksi tervettä koiraa astutetaan keskenään (aa x aa), ovat niiden kaikki jälkeläiset terveitä:

a                    a
a                    aa                  aa
a                    aa                  aa

Jos toinen osapuoli on sairauden kantaja (ab) ja toinen terve (aa), keskimäärin 50 prosenttia jälkeläisistä on sairauden kantajia. Yksikään jälkeläisistä ei kuitenkaan ole itse sairas (bb):

                      a                    b
a                    aa                  ab
a                    aa                  ab

Jos kaksi sairauden kantajaa (ab) astutetaan keskenään, jälkeläisissä on sairaita (bb) keskimäärin 25 prosenttia, kantajia 50 prosenttia ja terveitä 25 prosenttia:

                      a                    b
a                    aa                  ab
b                    ab                  bb

Jos sairas (bb) ja terve (aa) astutetaan keskenään, ei yksikään jälkeläinen ole sairas, mutta kaikki jälkeläiset ovat sairauden kantajia:

                      a                    a
b                    ab                  ab
b                    ab                  ab

Jos kaksi sairasta yksilöä (bb) astutetaan keskenään, ovat kaikki jälkeläiset sairaita:                     

                      b                    b
b                    bb                  bb
b                    bb                  bb

Geenipopulaation kaventumisen välttäminen

Ensimmäiset AHT:n tekemät geenitestit viittaisivat siihen, että noin 15 prosenttia staffikannasta olisi  näiden sairauksien kantajia. Joillakin koirilla on molempien sairauksien geenimutaatioita, mutta AHT:n arvion mukaan jopa 20-25 prosentilla staffeista saattaisi olla ainakin toinen näistä geenimutaatioista.

Tästä syystä AHT:n geeniasiantuntijat suosittelevat, ettei sairauden kantajia suljeta pois jalostuksesta, koska tällöin geenipooli saattaisi vähetä peruuttamattomasti. Tämän sijaan AHT on suositellut, että kaikki jalostukseen käytettävät koirat geenitestattaisiin ja että mikäli koira olisi jommankumman sairauden kantaja, sitä käytettäisiin ainoastaan terveeksi todetun yksilön kanssa. Tällöin kaikki jalostukseen aioitut jälkeläiset olisi myös testattava. Tämä käytäntö vähentäisi asteittain mutaatioiden määrää jalostusmateriaalissa ja samalla sairauden kantajien muut, toivotut ominaisuudet voisivat periytyä jälkipolville. AHT on antanut seuraavanlaisen suosituksen:

Yhdistelmä

Lopputulos

Yhdistelmän jalostuskäytön hyväksyttävyys

terve x terve

(Clear x Clear)

Kaikki pennut terveitä

Ei tarvetta DNA-testeihin (hereditarily clear)

Kyllä

terve x kantaja

(Clear x Carrier)

50 % terveitä

50 % kantajia

Jalostuskäyttöön tarkoitut pennut testattava

Kyllä

terve x sairas

(Clear x Affected)

Kaikki pennut kantajia

Ei tarvetta DNA-testeihin

Kyllä

kantaja x kantaja

(Carrier x Carrier)

25 % pennuista terveitä

25 % sairaita

25 % kantajia

Ei

kantaja x sairas

(Carrier x Affected)

50 % pennuista sairaita

50 % kantajia

Ei

sairas x sairas

 

Kaikki pennut sairaita

 

Ei

 

Staffien Breed Council on puolestaan antanut seuraavat suositukset: 

1)      Kaikki jalostukseen käytettävät koirat tulisi DNA-testata L-2HGA:n ja HC:n varalta. Poikkeuksena koirat, jotka ovat perimältään terveiksi osoitetuista vanhemmista (hereditarily clear). Perimältään terveillä tarkoitetaan koiria, joiden vanhemmat ovat joko a) molemmat DNA-testattuja ja terveitä tai b) rekisteröity perimältään terveiksi.

2)      Todettuja kantajia ei pidä astuttaa testaamattoman tai toisen todetun kantajan taikka sairaaksi todetun yksilön kanssa.

3)      Jos kantajaksi todettu koira astutetaan, se tulisi tehdä ainoastaan DNA-testillä terveeksi todetun tai perimältään terveen koiran  (ks. kohdassa 1 mainittu) kanssa.

4)      Jos DNA-testein kantajaksi todettu koira astutetaan DNA-testillä terveeksi todetun tai perimältään terveen koiran kanssa (ks. kohdassa 1 mainittu), on pennut testattava niiden geneettisen statuksen selvittämiseksi. Kasvattajalla on tällöin kaksi vaihtoehtoa:

a)      kaikki pennut DNA-testataan ennen luovutusta, kasvattaja antaa todettujen kantajien osalta lausunnon ”Progeny not eligible for registration”  (jälkeläinen ei rekisteröintikelpoinen) tai

b)      kaikkien jälkeläisten osalta annetaan edellä a-kohdassa mainittu lausunto kunnes ne on DNA-testattu ja jonka jälkeen terveiksi todettujen osalta lausuntoa muutetaan.

Suomalaiset staffit geenitesteihin

Staffordshirenbullterrieriyhdistyksen hallitus päätti alkuvuodesta 2006, että yhdistys kutsuu tunnettuja sairasepäilytapauksia ja joitakin näiden staffien lähisukulaisia näyttöönottotilaisuuksiin, joiden kaikki kulut yhdistys maksaisi. Kun tilaisuus vielä oli, tutkittaviin päätettiin ottaa myös tuolloin jo 16-vuoden ikää lähestyvä Kablice Black Adder, jonka nimi löytyy varsin monen suomalaisen staffin sukutaulusta.

Näin 18:sta staffista kolmella eri paikkakunnalla otettiin tarvittavat verinäytteet ja lähetettiin Englantiin AHT:lle, jolta pyydettiin tutkimukset kaikkien koirien osalta molempien sairauksien varalta riippumatta siitä kumpaa sairautta silmällä pitäen ne tutkittavien joukkoon oli valittu. Tulokset julkaistiin staffi-lehdessä ja ne löytyvät myös yhdistyksen nettisivuilta tuloslistauksesta.

SBTY ry haluaa tukea DNA-testausta ja on sen vuoksi päättänyt järjestää vuosittain näyttöönottotilaisuuksia erikoisnäyttelyiden yhteydessä. Seuraa ilmoittelua staffi-lehdissä ja yhdistyksen kotisivuilla.

SBTY ry:n järjestämiin testeihin osallistumalla voi säästää omaa vaivaa ja rahaa. Koiransa voi testauttaa toki omatoimisestikin oman eläinlääkärinsä avustuksella. Testin hinta on £65 / näyte L2-HGA tai HC tai £109 / näyte sekä L2-HGA ja HC. Testi kannattaa ehdottomasti pyytää molempien sairauksien varalta.  Näytteet lähetetään täytetyn DNA-testikaavakkeen (saatavissa internetissä osoitteessa www.aht.org.uk ) kera osoitteeseen Genetics Services, Animal Health Trust, Lanwades Park, Kentford, Newmarket, Suffolk CB87UU. Tulos saapuu n. kuukauden sisällä ja siitä saa tiedon myös sähköpostitse.

Helpoin tapa maksaa testi, on täyttää luottokortin tiedot DNA-testikaavakkeen toiselle sivulle. On myös mahdollista sopia maksusta pankin kautta suoraan AHT:n pankkitilille (kts. yhteystiedot AHT:n sivuilta), mutta tällöin  kokonaishinta nousee oman pankin veloittaman ulkomaanmaksutaksan verran.

Tutkimustuloksista

The Kennel Club ja Breed Council ovat sopineet, että AHT toimittaa jäljennökset testitodistuksista suoraan the Kennel Clubille. Edelleen nämä osapuolet ovat sopineet, että kaikkien tutkittujen koirien nimet julkaistaan säännöllisesti Kennel Club Breed Records Supplementissa ja että  the Kennel Clubin kotisivuilla ilmoitetaan onko koira terve, kantaja vai sairas. Toistaiseksi tietoja ei vielä ole saatavissa kotisivuilta, mutta tulevaisuudessa ne löytyvät terveyssivujen (Health pages) alta DNA screening –sivuilta (the Kennel Clubin osoite on www.the-kennel-club.org.uk). Vastaavanlaisia listauksia mainituilla sivuilla on muutamista muista roduista. Tulevaisuudessa myös brittiläisten koirien rekisteröintitodistuksiin sisällytetään tieto DNA-testauksesta tai siitä onko koira perimältään terve (hereditarily clear, ts. testattujen terveiden vanhempien jälkeläinen).

Ulkomaiset koirat eivät pääse mainituille listauksille. DNA-testauksesta ei ole mitään hyötyä koiranjalostukselle, mikäli niistä saatava tieto ei ole julkista ja kaikkien käytettävisssä. Tämän vuoksi SBTY julkaisee sille toimitetut tutkimustulokset nettisivuillaan ja staffi-lehdissä. Tulevaisuudessa Suomen Kennelliiton tietokantaan on tulossa paikka tämäntyyppisille tutkimustuloksille. Tällöin omistajat toimittavat saamansa todistuksen kennelliittoon tuloksen kirjaamista varten.

Kaikki SBTY ry:n järjestämiin tutkimustilaisuuksiin osallistuvien koirien tulokset toimitetaan yhdistyksen kautta omistajille ja ovat julkisia. Omatoimisesti koiriaan testauttavia kehotetaan toimittamaan jäljennös tulostodistuksestaan yhdistykselle, joka huolehtii tuloksen julkistamisesta.

Lopuksi

DNA-testaus luo uusia mahdollisuuksia koiranjalostukseen. Jalostustoimikunta antaa asiasta tulevaisuudessa lisää tietoa ja oletettavasti joitakin suosituksia. Nämä eivät juurikaan poikenne Breed Councilin antamista suosituksista, joilla taataan se, ettei tarkoituksella tai tahattomasti tuoteta sairaita koiria.

Avoimuus – myös huonompien uutisten kohdalla – lisää luottamusta kasvattajaa ja hänen työtään kohtaan. Jos kasvatustyön tulos on aina ”priimaa” tai jos yhtään sairasta taikka jonkin sairauden kantajaa ei kasvattajalle missään vaiheessa ilmaannu, voi olla varma, että kasvattaja joko valehtelee tai harjoittaa virtuaalikenneltoimintaa.

Geenitestauksen hinta ei ole muuten kovinkaan korkea ottaen huomioon nykyiset staffin pentujen hinnat. Tämänhetkisillä hintapyynnöillä kasvattajat pystyvät aivan varmasti tekemään nyt jalostuskäyttöön aikoimiensa koirien testaukset ja tarvittaessa myös pentujen testaukset. Täyttä näyttely- ja jalostuskoiran – jollaista lupausta pikkupennusta ei kai kukaan annakaan - hintaa tunnetusta sairaasta tai kantajasta ei kannata maksaa.

Muistuttaisin lopuksi kaikkia termien merkityksestä, niin testituloksia vastaanottaessanne kuin koiristanne esimerkiksi kotisivuillanne ilmoitellessanne:

- HC genetically clear = geenitestein todettu terveeksi
- HC clinically unaffected = virallisessa silmätutkimuksessa oireettomaksi (terveeksi) todettu
- HC/ L2-HGA affected = sairas
- HC/ L2-HGA carrier = kantaja

Lähteet:

  • Breed Council sub Committee Recommendations on the use of DNA test for the Staffordshire Bull Terrier
  • Cathryn Mellersh: DNA, Diseases & Diagnostic tests in the Staffordshire Bull Terrier, Animal Health Trust, January 2006.
  • Jeff Sampson, The Kennel Club: Notes for the Staffordshire Bull Terrier Breed Club Meeting on Hereditary Cataract (HC) and L-2 Hydroxyglutaric Aciduria (L-2 HGA)

Kiitän ELL Lotta Pänkälää, Tuire Okkolaa, Anja Karlssonia ja Annu Gröhnia avusta.

Pauliina Hermunen

Päivitetty 12.6.2008 Sari Tölli