Etusivu Staffi Amstaffi Yhdistys Alaosastot Pentuvälitys Jalostus ja terveys Kasvattajia Harrastukset Staffi-lehti Erikoisnäyttely 2017 Staffipäivä 2017 Linkit Jäsenille Tapahtuma-arkisto In English

IHOSAIRAUDET

SIKARIPUNKKI (DEMODEX CANIS)

Sikaripunkki kuuluu yleisesti kaikkien koirarotujen ihon vakioasukkaisiin haitattomana. Sikaripunkki on erittäin pieni hämähäkkieläin, joka asustaa koiran karvatupen sisällä ja talirauhasissa. Lähes kaikkien koirien ihossa on sikaripunkkeja, mutta ongelmia tulee vasta siinä vaiheessa, kun koiran vastustuskyky jostain syystä alenee.
Sikaripunkkia voi esiintyä myös paikallisesti korvatulehduksen aiheuttajana. Sikaripunkki aiheuttaa karvattoman punoittavan alueen ihossa. Karvattomat laikut eivät yleensä vaivaa koiraa, eivätkä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Koiran vastustuskyvyn parantuessa normaaliksi laikut häviävät itsestään.

NUORUUDEN IÄN DEMODIKOOSI

Nuoruuden iän demodikoosia (paikallinen muoto) esiintyy alle vuoden ikäisillä staffeilla satunnaisesti.Leviäminen tapahtuu vain emolta pennulle ensimmäisten elinvuorokausien aikana, myöhemmin tauti ei tartu. Pieniä määriä sikaripunkkia voi esiintyä myös terveellä oireettomalla koiralla.Pennulle ilmestyy karvattomia kolikon kokoisia läiskiä pään ja joskus selän sekä/tai raajojen alueelle ja ne häviävät yleensä itsestään, eivätkä vaadi erityisiä hoitotoimenpiteitä eikä lääkehoitoa.  Ne paranevat tavallisesti ilman hoitoa vuoden ikään mennessä eivätkä yleensä uusiudu. Hoitona suositellaan Nutrolin-liuosta, jota lisätään päivittäin ruoka-annokseen ja rokotukset kannattaa antaa yksittäin tai rokotusajankohtaa siirtää sekä huolehditaan koiran yleiskunnosta (matolääkitys, vitamiinikuuri). Kortisonivoiteita ei suositella läiskien ulkoiseen hoitoon. Demodikoosi useimmiten paranee itsestään 1-2 kuukaudessa. Noin 10 %:ssa tauti etenee ja leviää yleistyneeksi demodikoosiksi. Paikallisen demodikoosin sairastaneiden staffien jalostuskäytölle ei ole estettä.

YLEISTYNYT DEMODIKOOSI

Jos punkit lisääntyvät hallitsemattomasti, ne saavat aikaan yleistyneen demodikoosin. Yleistyneeksi demodikoosi määritellään, jos karvattomia läikkiä on todella runsaasti. Yleistynyt demodikoosi on vakava ihosairaus, jossa ihomuutokset muuttuvat vakavammiksi ja karvattomat alueet laajenevat, yleisoireina mm. väsymys, kuumeilu, ruokahaluttomuus, imusolmukkeiden paisuminen.Yleistynyt demodikoosi vaatii pitkän hoidon. Yleistynyttä demodikoosia hoidetaan suun kautta annosteltavilla loislääkkeillä ja siihen usein liittyvää bakteeriperäistä karvatupentulehdusta antibiooteilla.Kaikkia kortisonivalmisteita on vältettävä.  Miksi joillekin yksilöille kehittyy yleistynyt sairaus, ei täysin tiedetä. Altistavina tekijöinä pidetään sisäloisia, kiima-aikoja, hormonaalisia sairauksia, glukokortikoidilääkityksiä ja kemo-terapiaa. Spontaania paranemista ei ole koskaan raportoitu. Aikuisiällä puhjenneen demodikoosin taustasyy tai sairaus olisi hyvä selvittää. Yleistyneen demodikoosin uskotaan olevan perinnöllistä joten tämän vuoksi siihen sairastuneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen.(Korhonen, 2003) ym.

FURUNKULOOSI

Furunkuloosia on esiintynyt staffeilla koko rodun historian ajan Suomessa. Furunkuloosi on tassuissa, polkuanturoiden välissä rakkuloina ilmenevä syvä ihotulehdus. Tulehduksen aiheuttaa usein stafylokokki-bakteeri

Furunkoloosion tyypillisimmillään tassuissa, koska suurin osa koiran painosta kohdistuu nimenomaan käpäliin. Furunkoloosi ei ole erillinen sairaus vaan kyseessä on syvä karvatupentulehdus. Karvatuppi repeää ja tulehdus pääsee leviämään ja furunkoloosi onkin huonosti hoidetun tulehduksen seuraus eikä tauti. Furunkoloosin syynä voi olla myös allergia ja toistuvasti furunkoloosia sairastavan koiran kohdalla pitää selvittää altistavat sairaudet ja hoitohistoria.

ALLERGIAT

Koiran allergia heikentää merkittävästi koiran hyvinvointia ja terveyttä. Koiran allergia on immunologinen sairaus, joka huomataan yleensä  iho-oireista tai toistuvista korvatulehduksista. Allergian aiheuttajaa on haastava diagnosoida.  Koira voi olla allerginen mm. ruoka-aineille, ympäristöstä peräisin oleville allergeeneille eli herkisteille tai molemmille. Vain 10 prosenttia allergisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta.

Tyypillisiä ihottuman esiintymäalueita ovat tassut, korvat, kuono, leuka, alavatsa ja peräaukon ympäristö. Korvatulehdukset, pigmenttimuutokset ja kuiva, hilseilevä iho ovat mahdollisia allergian oireita. Kutina ja ihottuma voivat esiintyä kaikkialla koirassa tai rajoittua tiettyihin alueisiin. Hoitamaton allergia puolestaan saattaa aiheuttaa toistuvia ihosairauksia.

Lika ja kosteus tassuissa sekä stressi vaikuttavat allergisen tulehduksen puhkeamiseen. Hoidoksi riittää usein tassujen pesu antiseptisella aineella ja huolellinen kuivaus. Hankalissa tapauksissa saatetaan tarvita pitkä antibioottikuuri tai kortisonihoito. (Strandén, 2003).

Ruoka-aineallergia diagnosoidaan hyvin suunnitellun ja toteutetun eliminaatiodieetin avulla. Eliminaatiodieetissä ruokavaliosta karsitaan kaikki yleiset allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ja ne ruoka-aineet joita koira on syönyt aiemmin. Eliminaatiodieetin tulee kestää vähintään 8 viikkoa ja tänä aikana koiralle syötetään ainoastaan tarkoin valittuja ruoka-aineita. (Kaimio 2012)

Osalla ruoka-aineallergisista koirista taudinkuva on hyvin samankaltainen kuin atopiassa, ja joillakin koirilla sekä ruoka-aineet, että ympäristöallergeenit aiheuttavat oireita. Ihotestein ja vasta-ainemäärityksin ei voida erottaa ruoka-aineallergisia koiria terveistä koirista, vaan luotettavin tapa selvittää koiran ruoka-aineallergian aiheuttajat on eliminaatiodieetti

TYYPILLISIMMÄT ALLERGEENIT

Pelkästään pölypunkille vasta-aineita löytyy jopa 70–90 % atooppisista koirista, joka on yleisin allergian aiheuttaja. Toiseksi yleisin koiran atopian aiheuttajana on varastopunkki. Varastopunkki löytyy ja se lisääntyy esimerkiksi koiran kuivaruuissa. Varastopunkkeja löytyy myös muista elintarvikkeista, kuten puurohiutaleista ja jauhoista, joista ne leviävät ympäristöön.  Koiran ihottuma voi aiheutua myös siitepölystä, homeista tai kodissa olevien eläinten ja ihmisen hilseestä.

ATOPIA

Koiran atopia on yleisesti koirilla esiintyvä ihosairaus. Koiran atooppinen ihottuma tarkoittaa perinnöllistä kutisevaa ja tulehduksellista allergista ihosairautta, jota kutsutaan lääketieteessä atooppiseksi dermatiitiksi. Koiran atopia ilmenee kutinana, ihon raapimisena ja punoituksena. Kaikista koirista noin 10 – 20 % on atoopikkoja. .

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Atopia on tyypillisesti nuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat suurimmalla osalla atoopikoista 6 kk - 3 vuoden iässä

Atopialla tarkoitetaan perinnöllistä taipumusta herkistyä tavallisille elinympäristössä oleville allergeeneille eli herkisteille. Koirien atopiassa yleisimmät allergeenit ovat pölypunkit, siitepöly ja erilaiset homeet. Atopia ilmenee kutinana ja ihotulehduksina ja joskus myös silmä- ja hengitystieoireina. Atopian oireet alkavat yleensä nuorella 1-3 -vuotiaalla koiralla ja jos koiralla on jatkuvia korva- ja silmätulehduksia on syytä epäillä allergiaa. Atopian selvittämiseksi ja ärsykkeiden paikallistamiseksi voidaan käyttää veritestejä tai myös ihotestejä. Atopia on elinikäinen sairaus. (KOIRAMME 5/2013 s.14-18 (Leena Saijonmaa-Koulumies). Atopiaan on lääkitys ja sen oireita voidaan helpoittaa.