staffi | terveydestä

Perinnöllinen harmaakaihi (HC) ja L-2-HGA -sairaus
- läpimurto DNA-tutkimuksessa
Pauliina Hermunen

L-2-HGA JA HC -TUTKIMUSTULOKSIA

L2 HGA Hydroxyglutaric Aciduria:sta löytyy lisää tietoa osoitteesta www.eastangliansbtclub.co.uk/health%20issues.html ja Animal Health Trust:n sivuilta www.aht.org.uk/sci_diag_disc_genetic_l2.html.

Epilepsia

Muiden koirarotujen tavoin myös staffeilla esiintyy epilepsian eri muotoja. Epilepsia voi olla perinnöllistä tai se voi johtua mm. aivoihin kohdistuneesta traumasta tai kasvaimesta. Kliinisiä epilepsiatutkimuksia useille roduille Suomessa tehdään Yliopiston Eläinsairaalassa ja AISTI Eläinsairaalassa Vantaalla.

Helsingin Yliopiston eläinlääketieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan kuuluva Biomedicum Helsingin tutkimusryhmä on professori Hannes Lohen johdolla käynnistänyt epilepsiaa aiheuttavien geenivirheiden kartoitusprojektin vuonna 2007. Projektissa on mukana useita kansainvälisiä tutkimuslaitoksia. Mahdollinen läpimurto mahdollistaisi DNA-testin kehittämisen kuten L-2-HGA-sairauden kohdalla.

Projektissa tutkitaan myös staffeilla esiintyvää perinnöllistä epilepsiaa ja SBTY onkin järjestänyt joukkonäytteenottotilaisuuksia eri puolilla Suomea vuoden 2008 alussa. Verinäytteen tutkimusryhmän käyttöön voi pyytää ottamaan koirastaan vaikkapa vuositarkastuksen yhteydessä eläinlääkärillä. Verinäyteputkilo postitetaan lähetelomakkeen kera pehmustetussa kuoressa Biomedicumiin.

Lue lisää koirien geenitutkimuksesta osoitteesta www.koirangeenit.fi. Sivustolta löytyy lomake, joka tulee toimittaa yhdessä näytteen kanssa Biomedicumiin. Lisätietoja tutkimukseen osallistumisesta saat myös SBTYn hallituksen jäseniltä.

Lonkkaniveldysplasia

Lonkkaniveldysplasia on monigeeninen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät, mm. ruokinta ja kasvunopeus. Kysymyksessä on kasvuhäiriö, jossa reisiluunpää ja lonkkamaljakko kehittyvät epänormaalisti ja nivelestä kehittyy löysä. Seurauksena voi olla paha nivelrikko. Oireina esiintyy liikkumishaluttomuutta, ontumista, lonkkanivelen jäykkyyttä ja lopulta lonkkalihasten surkastumista. Lievä dysplasia voi olla lähes oireeton. Jos niveleen kehittyy nivelrikkoa, voi koiralla olla merkittäviä kipuja, varsinkin rasituksen jälkeen. Lonkkaniveldysplasiaa ei voida leikkauksella parantaa.

Tilastotietoa lonkkatutkimustuloksista

Silmäsairaudet, joita on todettu staffordshirenbullterriereillä:

HC eli perinnöllinen harmaakaihi sisältää useammanlaisia näkökykyä haittaavia sairauksia linssissä. HC:ssa linssin läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan, muutoksia todetaan yleensä molemmissa linsseissä. Jos linssit samentuvat täysin, sokeutuu koira samalla. HC hoitona sokeutuneille voidaan sameutunut linssi poistaa ja myös keinolinssin asennus samalla on mahdollista. Suurin osa HC muutoksista on lieviä ja koira voi elää normaalia elämää. Jalostukseen HC koiria ei voi käyttää.

Perinnöllisestä harmaakaihista (HC) löytyy tutkimustietoa sivulta www.staffords.co.uk/breedcouncil/hc.

RD eli verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia häiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Paikalliset verkkokalvon poimut ovat vaarattomia ja koirat, joilla on vain joitakin poimuja silmäpohjassa, saavat silmätarkastuksessa merkinnän: poimuja ja niitä ei suljeta pois jalostuksesta.

PHTVL/PHPV tarkoittaa sairautta, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaudessa on eri asteita pienistä pilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin.

PRA on verkkokalvon asteittainen surkastuma. Aineenvaihduntahäiriöin takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee täysin sokea yksilöstä riippuen 1-8- vuoden välillä. PRA periytyy resessiivisesti ja sen kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla yksilöillä näkö rupeaa heikkenemään asteittain ja ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus.

PPM on iiriksen eli värikalvon kehityshäiriö, jossa pupilliaukon avautuminen ei ole ollut täydellistä, vaan värikalvolta lähtee rihmoja joko linssiin, sarveiskalvoon tai toiseen kohtaan värikalvoa. Muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä aiheuta oireita.

Distichiasis eli ylimääräiset ripset on perinnöllinen sairaus, jossa luomen reunassa kasvaa ylimääräisiä ripsiä. Nämä ripset hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Karvat voivat olla niin pehmeitä, etteivät aiheuta koiralle oireita. Oireilevilta koirilta ripset poistetaan yleensä polttohoidolla.

Tilastotietoa silmätutkimustuloksista

Staffordshirenbullterrieriyhdistyksen sivut Iso-Britanniassa ovat varsinainen tietopaketti, johon suositellaan tutustumaan www.staffords.co.uk. Sivuilta löytyy paljon tietoa staffeista, niin pennutuksesta kuin terveydestäkin. Perustietoa muun muassa demodikoosista, patella luxatiosta ja pehmeän kitalaen ongelmista löytyy osoitteesta www.staffords.co.uk/sbtvet.

Tilastotietoa käytetyimmistä uroksista

Tilastotietoa staffordshirenbullterriereiden rekisteröinnistä

Suuri terveyskysely

Terveyskyselyn vuoden 2008 tulokset

Hyödyllisiä artikkeleita:

Korhonen, A. 2003: Uudet lääkkeet purevat demodikoosiin. Koiramme 3/2003: 44-46
Mäki, K. 1998: Jälkeläisseuranta ja jalostustyön arvioinnin keinot. Staffi 1/1999:19-21
Mäki, K. 2000: Lonkka- ja kyynärdysplasiatutkimuksen tuloksia: periytymisasteet ja BLUP-indeksit. Staffi 1/2001: 17-19
Mäki, K. 1998. Periytyvyys ja sen matematiikka. Staffi 3/1998: 4-7
Mäki, K. 1998. Pienten populaatioiden jalostus. Staffi 2/2004: 47-51
Mäki, K. 1998. Siitoskoiran valinta. Staffi 4/1998: 7-10
Mäki, K. 2000. Sukulaissuhteesta sukusiitokseen. Staffi 4/2000: 14-18
Pärnänen, J. 2001. Silmätarkastus: Mitä, miksi, milloin. Staffi 3/2001: 17-19
Strandén, K. 2003. Taistelumme Furunkuloosia vastaan, ei loitsu eikä rukous?. Koiramme 12/2003: 42-45